Arvoisa herra puheenjohtaja, Saaristomeren merivartiokillan
jäsenet, juhlayleisö,
Länsi-Suomen merivartiosto tervehtii SMMVK:aa
killan 30+2 -vuotisjuhlassa. LSMV tukee vahvasti killan toiminnan päämääriä
veneilyturvallisuuden edistämiseksi sekä maanpuolustus- ja merivartiohengen
ylläpitämiseksi. Monella tapaa me LSMV:ssa teemme päivittäin työtä samojen asioiden
eteen. Killan tekemä arvokas työ palvelee siten suoraan LSMV:n työtä
ihmishenkien turvaamiseksi merellä sekä valtakunnan puolustamiseksi.
Yhteistyöllä tuemme toinen toisiamme.
Työnne on erityisen tärkeää näinä
poikkeuksellisina aikoina. Olemme kaikki seuranneet enemmän tai vähemmän
huolestuneina maailmanpolitiikan tapahtumia keväästä alkaen. Vielä ei olla
lähellä ratkaisua, mutta nyt voitaneen jo todeta, että akuutein meihin
kohdistuva vaara on ainakin toistaiseksi vähentynyt. Suomen Puolustusvoimat ja
Rajavartiolaitos ovat jo pitkään valmistautuneet juuri tämänkaltaiseen uhkaan,
kuin mikä Ukrainassa nyt on realisoitunut. Kevään jälkeen olemme entisestään
merkittävällä tavalla lisänneet valmiuttamme. Suunnitelmia on tarkistettu,
harjoituksia on lisätty, materiaalia on hankittu lisää ja sitä on siirretty
varastoista lähemmäs toiminta-alueita; tiedustelua ja valvontaa on monin tavoin
tehostettu - vain muutamia toimenpiteitä mainitakseni. Ei suinkaan
vähäarvoisimpana; Nato-jäsenhakemus on jätetty ja useat valtiot ovat luvanneet
Suomelle turvatakuut hakuprosessin ajaksi.
Merivartiostossa on valmiuden tehostaminen
näkynyt entisestään tiivistyneenä yhteistyönä niin Puolustusvoimien, kuin myös
poliisin kanssa. Tiedonvaihtoa monella eri tasolla on lisätty ja yhteisiä
harjoituksia on järjestetty aiempia vuosia enemmän. Olemme Merivartiostossa
lisänneet myös reservimme koulutusta. Toukokuussa toteutettiin yhden merivartiokomppanian
vapaaehtoinen harjoitus, syyskuussa on toinen jotakuinkin vastaava
vapaaehtoinen komppanian harjoitus ja suurimpana ponnistuksena lokakuussa
järjestetään kahden merivartiokomppanian kertausharjoitus. Merellistä valvontaa
on tehostettu lisäämällä partiointia sekä lisäämällä yhteistyötä niin
kotimaisin viranomaisvoimin kuin ulkomaisten kumppaneidemmekin kanssa. Kaikkeen
merivartioston toimintaan on tuotu korostetusti mukaan poikkeusoloihin
valmistautumisen näkökulma. Olemme ilolla tervehtineet myös vapaaehtoiskentän
nousemista haasteeseen. Muodostamme parhaillaan halukkuutensa ilmaisseista
reserviläisistä koostuvaa kouluttajapoolia reserviläiskoulutuksemme tueksi.
Kouluttajapooli pääsee tositoimiin jo tämän syksyn harjoituksissa. Tilaa
poolissa asiantunteville kouluttajille on yhä. Mahdollisesti voimme tiivistää
yhteistyötä myös SMMVK:n kanssa tässä asiassa.
Maailman myrskyistä huolimatta on elämä Suomessa jatkunut enemmän tai vähemmän normaaleissa uomissaan. Näin myös merialueella. Vuosina 2020 ja 2021 kylläkin nähtiin poikkeuksellisen vilkkaat veneilykesät – tämä pääosin siksi, että ulkomaanmatkailu oli rajoitettua ja ihmiset kuluttivat vapaa-aikaansa veneillen. Lisäksi vuokraveneitä koskevaa sääntelyä kevennettiin kesäkuussa 2020, joka suoraan johti huomattavaan vuokraveneilyn lisääntymiseen. Monet uudet harrastajat löysivät veneilyn pariin. Vastoin merivartioston ennakko-odotuksia meripelastustehtävien ja merellisten avustustehtävien määrä ei kuitenkaan merkittävästi kasvanut. Tämä ehkä osaltaan kertonee yleisestä turvallisuustietoisuuden kehittymisestä yhteiskunnassa, mutta varmasti myös ansiokkaasta valistus- ja koulutustyöstä, johon kekoon merivartiokiltakin on kortensa kantanut. Kiitokset myös siitä.
Merivartioinnin itsenäisessä Suomessa katsotaan
alkaneen 1. kesäkuuta 1930, kun kuukautta aiemmin perustettu Merivartiolaitos
antoi ensimmäisen merivartiokäskynsä alkavalle purjehduskaudelle.
Ensisijaisesti Merivartiolaitos perustettiin torjumaan pirtun salakuljetusta,
johon tehtävästä aiemmin vastannut Tulli itsekin totesi olevansa kykenemätön.
Vaikuttimena asiassa oli myös Neuvostoliiton muodostama sotilaallinen uhka;
Merivoimat kun ei voinut toimia demilitarisoidulla Ahvenanmaalla. Lisäksi
Merivoimien toiminta tuolloin Suomelle kuuluneilla itäisen Suomenlahden
ulkosaarilla katsottiin liian provosoivaksi. Valvontatehtäviin tarvittiin
siviiliviranomainen. Vaikka Merivartiolaitos asetettiin sisäasiainministeriön
alaisuuteen, järjestettiin se alusta alkaen sisäisesti sotilaalliseksi.
Merivartiolaitoksen esikunta oli yksi ministeriön poliisiosaston jaoksista ja
laitoksen toimintaan viitattiin yleisesti meripoliisitoimintana. Ratkaisu
kuvastaa tasapainoilua sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välillä. Samaa
tasapainoilua, joka edelleen jatkuu Rajavartiolaitoksessa ja sen
merivartiostoissa. Tasapainoilu tässä yhteydessä pitää nimenomaan nähdä
vahvuutena. Tehtäväkenttämme ulottuminen molemmille turvallisuuden osa-alueille
mahdollistaa painotukset toimintaympäristön muutoksen ja tilanteen mukaan. Erinomainen
esimerkki tästä on vedenjakajana toiminut vuosi 2014, jolloin rauhanosingon
lunastaminen päättyi ja osinkoveron maksaminen alkoi.
Merivartiolaitoksen perustamisesta tuli siis tämän vuoden kesäkuussa kuluneeksi 92 vuotta. Merellisen viranomaistoiminnan juuret Suomessa kylläkin yltävät huomattavasti tuota kauemmaksi. Suomen tullilaitos, ja sen osana meritullitoiminta, vietti kuluvan vuoden helmikuussa jo 210-vuotisjuhliaan. Ruotsin tullilaitos meritulleineen, joka myös täällä valtakunnan itäisissä maakunnissa toimi, perustettiin jo lähes 400 vuotta sitten, vuonna 1636. Merivartioinnin perinteiden juontaminen meritulliviranomaisista ei ole kaukaa haettua. Merellinen tullitoiminta kuuluu nykyäänkin Rajavartiolaitoksen tehtäviin valtakunnan rajoilla silloin, kun Tulli ei ole valvontaa järjestänyt. Merivartiolaitosta perustettaessa oli lain merivartiolaitoksesta mukaisesti kyse muun muassa siitä, että perustettavalle laitokselle (suora lainaus) "siirretään tullilaitokselle kuuluvat, merellä toimitettavaa tullivalvontaa koskevat tehtävät…". Tullilaitoksen koko merellinen kalusto, eli: 15 vartiolaivaa, 25 vartiovenettä, 56 apuvenettä ja valvontalentokone sekä 318 virkamiestä siirrettiin Merivartiolaitokselle. Myös Rannikkolaivastosta siirrettiin kalustoa ja henkilöstöä, mutta pienempiä määriä. Tällä historiakuvauksella tahdon sanoa, että kun SMMVK viettää nyt 30+2-vuotisjuhliaan, on se samalla osa vuosisataista katkeamatonta ketjua ja tekee arvokasta työtä merivartioinnin perinteiden vaalimiseksi. Tämä juhlatilaisuus on perinnetyötä!
Kohottakaamme malja SMMVK:n menneille sekä
seuraavalle kolmelle kymmenelle vuodelle!
Ilja Iljin
Kommentit
Lähetä kommentti