Nyt niitä saa! Nimittäin kansainvälisestä yhteistyöstä kumpuavia operatiivisia hyötyjä kotimaassa. Kesän korvalla Suomeen ja muihin pohjoisimman Itämeren rantavaltioihin (-1) rantautuu Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex), Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) yhteistyössä koordinoima MMO, eli Multipurpose Maritime Operation – tai suomeksi monialainen merellinen operaatio. Kyseessä on ensimmäinen tapahtuma laatuaan näillä leveyksillä sekä samalla mittasuhteiltaan laajin MMO koskaan ja missään. Operaation puitteissa tullaan kansainvälisessä yhteistyössä, yhteiseurooppalaisilla suorituskyvyillä tuettuna, hoitamaan samoja merellisiä tehtäviä, joista merivartiostot joka tapauksessa lain velvoittamina toimialueillaan vastaavat: merellistä rajojenvalvontaa, yleistä merivalvontaa, meripelastusta ja merellisiä avustustehtäviä, ympäristövahinkojen torjuntaa sekä kalastuksen valvontaa. Tätä kirjoitettaessa, helmikuussa 2023, on tarkempi suunnittelu vielä kesken, mutta todennäköisesti operaation siipien suojassa toimeenpannaan ainakin jo aiemmilta kesiltä tutut EMSA:n lennokin käyttö rajojenvalvonnan tukena sekä EFCA:n koordinoima JDP-kalastuksenvalvonta. Lisäksi Frontex koordinoinee yhteisen merellisen rajojenvalvontaoperaation. Operaation teemoihin liittyviä koulutustapahtumia myös järjestettäneen.
![]() |
JPD-kalastuksenvalvontaa vuonna 2017. |
Odotukset kannattaa pitää maltillisina. MMO:lta ei varmastikaan tässä vaiheessa ja tällä yhteistoiminnan kypsyysasteella kannata odottaa merkittävää operatiivista lisäarvoa. Kansalliset resurssimme on mitoitettu vastaamaan vallitsevan toimintaympäristön vaatimuksia, joten yhteistyön kautta käyttöön saatavat lisäresurssit ovat parhaimmillaankin hyödyllinen bonus. Eri asia olisi tilanne, jossa oma kykymme olisi puutteellinen suhteessa vaatimuksiin, kuten on asian laita eräissä eteläisemmissä jäsenvaltioissa. Hyvä on kuitenkin muistaa, että toimintaympäristö voi koska vain kääntyä myrskyisempään suuntaan ja yhteistyötä on syytä harjoitella nimenomaan suojasään aikana. Voi myös olla, että resursointiamme haastetaan tulevissa valtion säästötalkoissa, jolloin myöhemmässä vaiheessa voivat ulkopuolelta saatavat suorituskyvyt nousta arvoon arvaamattomaan.
Kaikki lisäarvo ei myöskään ole mitattavissa pelkin operatiivisen hyödyn mittarein. Etumme on kansainvälisen huomion kiinnittäminen Itämeren operaatiosuuntaan jo normaalioloissa, mutta erityisesti erinäisissä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. MMO osaltaan kampeaa valokeilaa tänne. Valokeilassa paljastuu kansainvälisilläkin mittapuilla poikkeuksellisen laadukas ammattitaitomme, luotettavuutemme ja yhteistyökykymme. Tuolla aineettomalla valuutalla lunastamme maailman areenoilla good-williä eli suopeutta, joka voi kantaa lyhytaikaista operatiivista hyötyä huomattavasti pidemmälle. Toisaalta MMO:n kautta muodostamme niin yksilöiden kuin organisaatioiden välillä uusia yhteyksiä, joihin voimme turvautua pahan ja hyvän päivän tullen, kun asioita pitää saada liikkeelle.
Onhan niitä operatiivisia hyötyjä kv-yhteistyöstä toki saatu ennen MMO:takin. Erityisesti kahdenvälinen yhteistyö naapurivaltioiden kanssahan suoltaa timantteja säännöllisesti niin raja- kuin meriturvallisuudenkin saralla. Monenvälisessä yhteistyössä taas olemme lähettäneet satoja virkamiehiä Frontexin koordinoimiin yhteisoperaatioihin ja vastaanottaneetkin kymmeniä. Parhaita käytänteitä sekä osaamista on operaatioissa jaettu ja varmasti myös vastaanotettu kotimaan toiminnassa sovellettavaksi. Lisäksi operatiivinen tuki toisen jäsenvaltion ulkorajaosuudella tunnetusti palvelee suoraan kotimaan rajaturvallisuustilannetta sisärajojen ollessa avoimet. Olemme koulututtaneet muutamia virkamiehiä jopa yhdennetyn strategisen rajaturvallisuuden maistereiksi Frontexin koulutusohjelmassa, vaikkakin tuon sinällään arvokkaan koulutuksen anti on osoittautunut haastavaksi kotimaan tehtävissä ulosmitata. Ehkä eurooppalaiseen maisterikoulutusohjelmaan tulisi komentaa vasta yleisesikunta- tai esiupseerikurssin jälkeen, jolloin ollaan kurssin oppeihin nähden heti oikeammalla tehtävätasolla.
Mitä vielä voisimme tehdä kansainvälisen tukipotentiaalimme pönkittämiseksi? Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius on yksi strategiamme mukaisista ydintehtäväalueista. Sillä suunnalla Nato-jäsenyys verkalleen jolkottelee kohti. Olisiko lie Nato-yhteistyössä myös RVL:lle itsenäistä roolia PV:n kyljessä? Natolla ainakin on valtavat koulutusresurssit, joista meillekin voisi olla ammennettavissa. Muutamissa Nato-maissa asevoimilla on vahva rooli merellisessä rajojenvalvonnassa ja Norjassa maarajallakin. Sieltäkin voisi luonnollista yhteistyötä löytyä. Eräs mahdollinen yhteistyöformaatti on myös eurooppalainen santarmistoyhteistyö. Velsenin sopimuksen puitteissa kahdeksan eurooppalaista sotilaallisesti järjestettyä poliisiviranomaista (eli santarmistoa) toimeenpanee verrattain laajamittaista operatiivista yhteistyötä. RVL eittämättä hyvinkin täyttäisi mainitun sopimuksen jäsenyyskriteerit ja voisi yhteistyöhön halutessaan osallistua. Poliittinen siunaus toki tarvittaisiin ja kustannus-hyötypunninta olisi syytä tehdä huolella.
Kommentit
Lähetä kommentti