 |
| Vartiolaiva 2025 - toistaiseksi vailla nimeä. Havainnekuvan lähde: Rajavartiolaitos. |
Vartiolaivahanke mennä turnuaa eteenpäin ja monen meistä mieltä jo kutkuttaa kysymys: mitkä Turvan sisarille nimiksi? Harvoin on laivoja nimetessä tarve keksiä uutta; ennemmin on tapana ollut suosia perinteikkäitä, vanhojen laivarouvien kunnialla jo kantamia nimiä. Ja valinnanvaraahan riittää sekä Rajavartiolaitoksen että Merivartiolaitoksen aikakirjoissa, joten katse historiaan – päin!
Nykyinen VL Turva peri nimensä ”vanhalta Turvalta”, eli vuonna 1977 Turun telakalta valmistuneelta kaimaltaan, joka nykyään palvelee uutta yksityistä omistajaansa, merikuljetus- ja hinausyhtiö Idäntietä - nyt tosin uudella nimellä ”Varma”. Nimi oli tarpeen vaihtaa uuden Turvan valmistuessa, koska yhtaikaa seilaavat samannimiset laivat tuovat huonoa onnea ja merenkulkuhan tunnetusti perustuu vähintään puoliksi taikauskoon. Vanhan Turvan sisaria olivat VL Uisko (1959), VL Silmä (1963) ja VL Valpas (1971). Näistä nimistä Silmä oli käytössä tuolloin jo neljättä kertaa, kolmannen palveltua vuosivälin 1909-1955 ja kahden aiemman tullivartiolaivoina 1800-luvulla. Löytyisikö tuosta joukosta nimet myös uuden Turvan sisarille? Veikeä kepponen toki olisi nimetä seuraava Turva-luokan alus ”Varmaksi”, jolloin uuden nimen keksiminen ulkoistettaisiin jälleen Idäntielle.
Uiskohan on nimenä käytössä nykyäänkin toisella Tursas-luokan vartiolaivoista. Nyky-Uisko edustaa jo kolmatta polvea. Ensimmäinen nimen kantaja ostettiin yhdessä sisaraluksensa Tursaan kanssa Merivartiolaitokselle vartiolaivaksi vuonna 1939. Laivat, alkuperäisiltä nimiltään Celtic ja Baltic, olivat vuotta aiemmin valmistuneet Jos. Boel & Zonen:in telakalta Belgian Temschessä ulkomeritroolareiksi. Tuon Uiskon taru loppui jo neljä vuotta myöhemmin sen ollessa partiomatkalla sisaraluksensa kanssa Viron rannikon läheisyydessä Kerin majakan pohjoispuolella 16.9.1943, kun vihollislentokoneen pudottama torpedo tapasi laivan kyljen. Uisko upposi nopeasti vieden kahdeksantoista miehistön jäsentä mukanaan, yhden onnistuessa pelastautumaan Tursaalle. Surullisesta päivästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta ja haveristin perinteitä kantava kaimalaiva tuleekin syksyllä muistamaan tapahtumaa asianmukaisesti seppeleenlaskulla.
Uisko ja Tursas niminä edustavat kansallisromanttista suuntausta. Tursas on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltija tai merihirviö, jumala ja alkuolento. Muita muotoja samasta sanasta ovat sukellusveneenäkin aiemmin tunnettu Iku-Turso, kuin ovat myös Turso, Turisas, Iku Turilas ja Meritursas. Sana lienee lainaa muinaisgermaanisesta burisaz -sanasta, joka tarkoitti hirviötä tai jättiläistä. Uisko taasen on muinaiset juuret omaava itämerensuomalainen soudettava pursi. Uiskojen rakenteessa oli huomioitu rikkonaisten vesistöjemme erityispiirteet: keveytensä ja pohjansa muotoilun ansiosta ne voitiin tarvittaessa vetää kannasten yli. Ensimmäiset kirjalliset maininnat uiskoista löytyvät 1300-luvulla kirjoitetusta ruotsalaisesta Eerikinkronikasta, jossa venetyyppi mainitaan karjalaisille ominaisena. Kansallisromantiikkaa edustaa kalevalaisena nimenä myös Turja, joka palveli vartiolaivana Jäämerellä ja Itämerellä vuodet 1927 – 1977. Samasta nimiaiheesta kumpuaviksi voidaan lisäksi lukea Tullilta Merivartiolaitokselle vuonna 1930 siirtyneet Aallotar ja Vipunen (ent. Wikingen).
Myös ulkomaalaisperäisiä jumaluuksia on vartiolaivojen niminä nähty. Mahdollisesti nyökkäyksenä Tullin ja sittemmin myös Merivartiolaitoksen tunnuskuvassa esiintyneille Merkuriuksen sauvoille, palveli vartiolaiva Merkurius edellä mainittuja viranomaisia vuodesta 1908 alkaen, kunnes kohtasi loppunsa ilmahyökkäyksessä Porkkalan Träskössä 25.7.1944. Parikymmentä vuotta Merkuriusta vanhempi Vesta taas palveli alkuun Laatokalla ja sotien jälkeen Pohjanlahden merivartiostossa, jossa se poistettiin käytöstä vuonna 1957. Maantieteellisten paikkojen nimet ovat viranomaiskäytössä oleville laivoille aina helppo ja turvallinen valinta, joskin ehkä hieman mielikuvitukseton. Ratkaisuun on turvauduttu verrattain usein: Aura (1907-1975), Eckerö (I/1903-1981, II/2015-), Kvarken (1909-1950), Mäntyluoto (1903-1956), Pori (1908-1950), Tornio (1908-1958) ja kruununa isänmaallinen Suomi (1886-1935).
Kaikkein yleisimmät nimiaiheet vartiolaivoille ovat kuitenkin löytyneet luonnosta; erityisesti eläinkunnasta ja vielä tarkemmin linnustosta. Näin esimerkiksi kulttimaineen omaavat vartiomoottoriveneet (VMV:t eli vemmat) korvannut, 1950-luvun puolivälistä osittain 90-luvulle saakka palvellut Koskelo-luokka: Koskelo, Kuikka, Kiisla, Kuovi, Kurki, Kaakkuri sekä K:lla alkavien vesilintujen uhkaavasti vähennyttyä myös Telkkä ja Tavi. Edellä mainituista Kaakkuri, Kuikka ja Telkkä jatkoivat Virossa palvelustaan nimillä PVL 100-102. Lähellä oli, ettei Suomessakin olisi koskeloista käytetty veneluokille ominaisesti pelkkiä kirjain- ja numerotunnuksia. Lopulta kuitenkin vartiomoottoriveneitä hieman suuremman kokonsa ja ennen kaikkea kolme kertaa suuremman uppoumansa vuoksi päätettiin kyseessä olevan laivaluokka, jolloin varsinaiset nimet tulivat aiheellisiksi. Samat nimet tulivat osittain uusiokäyttöön 80-luvun lopulla Kiisla-luokalla (Kiisla ja Kurki) sekä vuosituhannen taitteessa Telkkä-luokalla (Telkkä, Tavi ja Tiira). Tiirakaan ei ollut nimenä uusi, ensimmäisen laatuaan palveltua vuodet 1886-1962 ja toisen 1985-1997. Eivätkä linnut suinkaan siihen lopu. Merivartiohistoria tuntee myös Merikotkan (ent. Nordvakten, 1878-1959), Haukan (ent. Falken, 1885-1958) ja Lokin (ent. Wanda, 1909-1955). Näistä viimeksi mainittu koki uuden tulemisen 1980-luvulla, kun Lokki-luokkaan valmistuivat alukset Lokki, Kajava, Kihu ja Tiira, joista kahta ensin mainittua vuosituhannenvaihteen molemmin puolin palvelleet merikadetit lämmöllä, mutta myös kauhulla muistelevat. Arvatenkin samanlaisin tuntein muistellaan Kihua ja Tiiraa Liettuan sekä Latvian rajavartiopalveluissa, jonne alukset vuonna 1997 luovutettiin.
 |
| Koskelo-luokan alukset Kaakkuri, Kuikka ja Telkkä Katajanokalla ennen Viroon lähtöä. Kuvan lähde: Merivartiomuseo |
Hieman aiemmin palvelleet merikadetit taas muistelevat legendaarista R-luokkaa, joista vuonna 1964 Rajavartiolaitokselle hankittiin yksi kappale: VL Viima. Merellä vallitsevaa olosuhdetta kuvaavana voidaan sitäkin pitää luontoaiheisena nimenä. Luontoaihetta ja ehkä samalla miehistölleen toivottua ominaisuutta tavoitteleva on myös uutena nimenä vuonna 1994 käyttöön otettu Merikarhu, josta laivasta muutama vuosi sitten luovuttiin Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän hyväksi.
Jo on lueteltu nimiä sikäli runsaasti, että valitsijaa kohtaa runsauden pula. Ajan hengen mukaisesti otin apuun tekoälyn ja kysyin ChatGPT:lta, mitkä kahdelle seuraavalle Rajavartiolaitoksen vartiolaivalle nimiksi. Sain seuraavan vastauksen:
Vartiolaiva 2025 -hankkeen myötä valmistuvien kahden uuden vartiolaivan nimien valintaan vaikuttaa monia tekijöitä, kuten laivojen käyttötarkoitus, perinteet ja suomalainen merenkulkuhistoria. Tässä muutamia ehdotuksia:
1. Merikarhu ja Merisusi: Nämä nimet heijastavat rajavartiolaitoksen merellistä tehtävää ja sen tarjoamaa suojelua Suomen vesialueilla.
2. Tursas ja Hylje: Nämä nimet edustavat suomalaista merieläimistöä ja ovat sopivia vartiolaivoille, jotka valvovat Suomen merialueita.
3. Turva ja Vahti: Nämä nimet heijastavat rajavartiolaitoksen tehtävää suojella Suomen rajoja ja turvata sen alueellista koskemattomuutta.
4. Turmio ja Turvaaja: Nämä nimet heijastavat rajavartiolaitoksen merellistä tehtävää ja sen tarjoamaa suojelua Suomen vesialueilla.
5. Sinikka ja Saara: Nämä nimet edustavat suomalaista merenkulkuhistoriaa ja ovat sopivia naisnimiä vartiolaivoille, jotka edustavat suomalaista merenkulkuosaamista ja turvallisuutta.
Nimien valintaan liittyy aina subjektiivisuutta ja henkilökohtaisia mieltymyksiä, joten nämä ovat vain ehdotuksia. Lopullinen päätös nimistä tehdään rajavartiolaitoksessa ottaen huomioon organisaation tarpeet ja perinteet.
Ehkemme aivan vielä luota tätä kysymystä tekoälyn ratkaistavaksi.
Turva on komea nimi ja ansaitsee vertaisensa sisaret. Kalevalaista alkusointua tapaillen ja perinteitä kunnioittaen ehkäpä kyseeseen tulisivat: Turva, Tursas ja Turja. Kuitenkin, tekoälyä lainatakseni, nimien valintaan liittyy aina subjektiivisuutta ja henkilökohtaisia mieltymyksiä, joten nämä ovat vain ehdotuksia.
Kommentit
Lähetä kommentti