Teksti on julkaistu Länsi-Suomen merivartioston eVemma lehden numerossa 3/2023.
 |
| Märketin saaren läpi kulkeva Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja |
Otsikon kysymys äityi ajankohtaiseksi, kun hiljattain esittelin vartiostoa arvovaltaiselle taholle ja erääksi esiteltäväksi teemaksi haluttiin vartioston vastuulla olevan rajaosuuden pituus. Käytössäni olleista materiaaleista ei ollut löydettävissä tyydyttävää vastausta, joten päädyin puolen tunnin nojatuolimaanmittauskurssin läpäistyäni määrittämään pituuden itse.
Ensiksi on tärkeää erottaa toisistaan rajatyyppeinä meriraja ja aluevesiraja. Meriraja nimittäin rajoittuu toisen valtion aluevesiin, tapauksessamme Ruotsin, ja aluevesiraja taasen rajoittuu kansainväliseen vesialueeseen. Termejä on täällä Länsi-Suomessa käytetty toisilleen rinnasteisina, koska Ruotsin vastainen raja on mielissämme ja juridisilta vaikutuksiltaankin liudentunut monin osin näkymättömäksi. Suomenlahdella käsitteillä on merivartiomiehen ja -naisen mielessä vissi ero, koska on kovin eri asia ylittää aluevesiraja kuin on ylittää Venäjän vastainen meriraja. Tärkeä käsite on myös valtakunnanraja, joka kattaa kaikki toisen valtion alueeseen rajoittuvat Suomen valtion rajat maalla, merellä ja sisävesillä, mutta ei aluevesirajaa. Meriraja siis on osa valtakunnanrajaa. Aluevesiraja ja valtakunnanraja yhdessä muodostavat Suomen valtion rajat. Usein käytettyä termiä ”maaraja”, ei lainsäädäntö tunne, vaan kyse on maan päällä tai sisävesillä kulkevasta valtakunnanrajasta. Toinen lainsäädännölle vieras, mutta käytännön syistä käytetty käsite on ”merellinen raja”, joka kattaa aluevesirajan ja merirajan.
Siis:
- Valtakunnanraja = toisen valtion alueeseen rajoittuva Suomen valtion raja.
- Aluevesiraja = kansainväliseen merialueeseen rajoittuva Suomen valtion raja.
- Meriraja = toisen valtion aluevesiin rajoittuva valtakunnanraja.
- ”Merellinen raja” = aluevesiraja + meriraja.
- ”Maaraja” = valtakunnanraja - meriraja.
Käsitemäärittely kirkkaana mielessä, tutkikaamme LSMV:n toimialuetta – nimenomaan siis toimialuetta, joka on lainsäädännössä käytetty termi. Usein puheissamme ja kirjallisinakin esiintyviä: ”toiminta-aluetta”, ”vastuualuetta”, ”valvonta-aluetta” tai muuta vastaavaa ei nykysäädäntö tunne. Mutta takaisin rajoihin ja aloitetaan perinteisesti pohjoisesta. Sehän vastuullamme oleva rajaosuus alkaa siitä, missä Martimojoki liittyy Tornionjokeen Ylitornion kunnan ja Tornion kaupungin rajalla. Siitä seurailee Tornionjokea Haminan rauhansopimuksessa vuonna 1809 määritetyllä tavalla, joka viimeksi on Suomen ja Ruotsin välisessä rajankäynnissä vuonna 2006 vahvistettu, 47 kilometrin matkan jokisuulle. Lähes koko matkaltaan raja kulkee jokiuomassa, mutta poikkeaa kuitenkin vähäntoista kilometrin verran joen saarille sekä maalle Tornion kaupungin alueella. Lähellä muuten oli, ettei Suomen sodan jälkimainingeissa käydyissä Venäjän keisarikunnan ja Ruotsin kuningaskunnan välisissä rauhanneuvotteluissa rajajoeksi olisi Tornionjoen sijaan tullutkin Kalixjoki, eli Kaakamajoki. Jossitteluhan se on mielenkiintoisinta historiaa…
Jokisuulta on
sitten merirajaa 33 kilometrin verran ja meren saarilla kulkevaa maarajaa
vajaan kilometrin edestä siihen, missä aluevesiraja alkaa Sarvenselällä
Perämeren kansallispuiston eteläpuolella – rannikolla jotakuinkin Iin
Myllykankaan tasalla. Valtakunnanrajaa pohjoisessa on siten yhteensä 81
kilometrin verran. Tuosta alkaa aluevesiraja, jota yhtäjaksoisesti jatkuu läpi
Perämeren, Merenkurkun ja Selkämeren aina 720 kilometrin verran pisteeseen
Ahvenanmaan Hammarlandin kunnan alueella, josta alkaa Märketin saaren molemmin
puolin olevan merirajan pohjoinen osuus. Ahvenanraumassa merirajaa on yhteensä
21 kilometriä sekä maarajaa Märketissä vajaa puoli kilometriä. Märketin
merirajan eteläpisteestä jatkuu vastuullamme oleva rajaosuus aluevesirajana
yhtäjaksoisesti 247 kilometrin matkan läpi Ahvenanmeren eteläosien ja Itämeren
pääaltaan pohjoisosien Suomenlahden suulle, jossa Kemiönsaaren kunnan ja Hangon
kaupungin rajalla Suomenlahden merivartiosto ottaa valvontavastuun.
Aluevesirajaa kertyy näin ollen vastuullemme kaikkiaan 967 km ja
valtakunnanrajaa 103 km. Yhteensä
Länsi-Suomen merivartiosto vastaa rajojenvalvonnasta 1070 km matkalla Suomen
valtion rajoja. Vastuullamme oleva rajaosuus on vajaan kolmanneksen Suomen
valtion rajojen kokonaispituudesta, 3813 kilometriä.
Ilja Iljin
Kommentit
Lähetä kommentti