Merivartioasemia ja merivartioasemia

 Teksti on julkaistu kolumnina Rajamme vartijat -lehden numerossa 4/2023

Nykyisellään on meillä merivartioasemia ja sitten meillä on merivartioasemia. Ne ovat kontekstista riippuen eri asioita, koska toisella on päällikkö, joka johtaa myös sitä toista, jolla ei ole. Toinen merivartioasemista saattaakin koostua yhdestä, kahdesta tai kolmesta merivartioasemasta. Ohjausasiakirjojen käsitteistöön turvautuen ei eroa erilaisten merivartioasemien välillä voi tunnistaa. Kansalaisen kannalta hyvä näin. Väliäkö sillä, missä on päällikkö ja kuka on kenen johdossa, kunhan palveluita saa. Ja omathan tietävät joka tapauksessa, mikä on merivartioasema ja mikä taas on merivartioasema.

 

Taannoin hallinnon sisäisessä keskustelussa vain tuli vastaan muutamia konkreettisia ja useampia potentiaalisia sekaannuksia, kun erinäisin kiertoilmauksin koetettiin selventää, tarkoitettiinko nyt kyseisessä tapauksessa merivartioasemaa vai merivartioasemaa. Puheessa vilahtelivat taajaan esimerkiksi keskusasemat ja sivuasemat. Keskusasemakaan ei ollut käsitteenä selvä, koska sillä saatettiin tarkoittaa joko yhtä merivartioasemaa, eli sitä keskusasemaa itseään, tai sitten useampaa merivartioasemaa, eli keskusaseman ja sivuasemien muodostamaa kokonaisuutta. Kokonaisuuteen voitiin viitata sellaisin sivistyssanoin kuin vaikkapa kombinaatti tai konglomeraatti, hurjimpien puhuessa jopa alueista. Wiki-sanakirjan mukaan muuten ”Kombinaatti tarkoittaa sarjaankytkettyä moduulisysteemiä, jossa yhden moduulin tuote on toisen moduulin syöte”. Wiki-sanakirjaa ei liene päivitetty sitten kelluvan asemakonseptin.

 

Kirkkaat käsitteet ovat kirkkaan ajattelun perusta. Askel kohti vapautta sekalaisen käsitteistön ikeestä otettiin muutamia vuosia sitten omaksumalla merivartiostojen välisellä sanattomalla sopimuksella käyttöön termi merivartioyksikkö, jolla viitataan yhden tai useamman merivartioaseman kokonaisuuteen. Tässä käsitemaailmassa merivartioyksikön päälliköllä on alaisuudessaan merivartioasemia, joilla itsellään ei päälliköitä ole. Sisäinen hallinto yksikkökäsitteen myötä helpottui ja loppu hyvin kaikki hyvin – paitsi, että terminologisessa synnissä on eletty siitä lähtien. Ohjausasiakirjat eivät merivartioyksikköä tunnista ja hieman sitä siitä syystä arveluttaa käyttää muuten kuin pienessä piirissä merivartiostojen kesken.

 

Jos joskus yksikkökäsite viralliseksi kypsyy, niin olisiko muuten samalla mielekästä erottaa yksiköiden nimet johtopaikkoinaan toimivista merivartioasemista? Länsi-Suomen merivartioston kokoonpanoon saataisiin komeasti Perämeren merivartioyksikkö, kuten myös Merenkurkun, Selkämeren, Ahvenanmeren ja Saaristomeren yksiköt. Jako noudattelisi hienosti nykyisiä merivartioasemien toiminta-alueita. Naapurimerivartiostoon kuuluisivat vastaavasti esimerkiksi Läntisen, Keskisen ja Itäisen Suomenlahden yksiköt. Sivuraiteelle lipsuen todettakoon, että jaettaessa maantieteellinen Suomenlahti itä-länsisuunnassa kolmeen yhtä suureen osaan, alkaa itäisin kolmannes, eli varsinainen itäinen Suomenlahti, vasta merirajamme tienoilta. Meidän itäisemme on siis oikeastaan keskistä… Joka tapauksessa merialueisiin perustuva nimeäminen ehkä kertoisi kansalaisellekin enemmän siitä, mihin kunkin yksikön toiminta keskittyy. Yhteistyökumppaneillemme voisivat toimivalta ja vastuun laajuus olla selvemmät, kun kuulisivat keskustelevansa esimerkiksi Perämeren merivartioyksikön päällikön kanssa sen sijaan, että ”vain” Virpiniemen merivartioaseman päällikön kanssa. Ehkä tämä veisi myös operatiivisesti ajattelua siihen suuntaan, että yksikkö toimii koko alueellaan riippumatta siitä, missä seinät sijaitsevat. Lisäksi, jos vaikka asemien paikat joskus vaihtuisivat, kuten merivartiohistoriamme aikana toistasataa kertaa on tapahtunut, ei se nimistöön vaikuttaisi.

 

Jossain määrin on käsitesoppa käsillä vartiolaivojenkin kanssa. Onko vartiolaivan päällikkö vartiolaivan päällikkö, vaiko vartiolaivamiehistön päällikkö? Esimerkiksi Länsi-Suomen merivartiostoon kuuluu hallintoyksiköiden kokoonpanoja ohjaavan RVLPAK C.1:n mukaisesti kaksi vartiolaivaa. Laivapäälliköitä kuitenkin on neljä, kuten on miehistöjäkin. Aluksen päälliköitä toki ovat kaikki neljä vartiovuorolla ollessaan, mutta allekirjoittaako vapaavuorolla oleva päällikkö käskyn laivan päällikkönä vai miehistön päällikkönä? Jos laivan päällikkönä, niin sitooko se myös vartiovuorolla olevan päällikön miehistöä? Enpä tiedä. Jos ammattiliitolta kysytään, niin vartiolaivan päällikkö ei kyllä vapaavuorolla allekirjoita yhtään mitään.

Ilja Iljin