Valmius on Rajavartiolaitoksen kokonaisvaltainen olotila

Kansakunnan ollessa viime joulupäivänä vuodenkierron syvimmässä lepotilassaan, käynnistettiin vain tunneissa Rajavartiolaitoksen toimesta erittäin vaativa moniviranomaisoperaatio vedenalaisen kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi. Moinen oli mahdollista kiitos Rajavartiolaitoksen jatkuvan korkean operatiivisen valmiuden. Valmius on iso sana monessa organisaatiossa, erityisesti turvallisuusviranomaisissa. Kuten suunnitelmakarttojen iskusanoista usein luemme, valmiutta tilanteesta riippuen luodaan, ylläpidetään, tehostetaan ja kohotetaan. Sitä voidaan myös osoittaa, näyttää, kehittää tai parantaa. Valmius on asteeltaan alueellisesti tai asiallisesti korkeaa, perustasoista, matalaa tai olematonta. Valmius maksaa, mutta näkökulmasta riippuu, onko se kallista. Valmiudettomuus saattaa maksaa enemmänkin. Valmiutta voidaan luonnehtia monella tavalla, mutta mitä se oikeastaan on ja mistä sitä saa lisää?
 

Koulut käynyt operaatikko ottaa apteekin hyllyltä vastauksen, jonka mukaisesti valmiutemme perustuu 24/7 -toimivaan operatiiviseen kenttäjohtojärjestelmään, jolle linjaorganisaatio laadukkaan operatiivisen hallinnon kautta tuottaa riittävät resurssit. Vastaus on täysin oikein, mutta tuo valmiuden olemukseen lisävaloa vain hiukan. Pureuduttaessa syvemmälle havaitaan, että valmius muodostuu laajasta joukosta osatekijöitä, jotka kertoimina vaikuttavat valmiuden yhtälössä. Jos mikään osatekijä saa arvon ”0”, ei voida sanoa valmiutta olevan. Vastaavasti, jos jotakin osatekijöistä parannetaan, kehittyy valmius. Osatekijöitä voidaan tunnistaa suuri joukko riippuen valittavasta analyysitasosta. Täysin abstraktilla tasollakin niitä on lukuisia. Karkea hahmotelma valmiuden yhtälön osatekijöistä seuraa.

 

Alussa on tilannekuva. Vähäisintäkään valmiutta ei ole ilman tietoa toimintaympäristöstä. Tilannetietoja saadaan ihmis- ja teknisiltä sensoreilta sekä toisilta organisaatioilta, niitä välitetään tietoyhteyksin, koostetaan, jalostetaan ja rikastetaan tilannekuvaksi, joka nykymaailmassa usein esitetään tarkoitusta varten kehitetyssä tietojärjestelmässä. Tilannekuvan muodostamiseen liittyy vahva teknillinen ulottuvuus. Paraskaan tekninen tilannekuva yksin ei kuitenkaan luo pohjaa valmiudelle. Tarvitaan ymmärrystä tilannekuvassa esitettyjen tietojen merkityksestä ja niiden välisistä suhteista. Tällaista tilanneymmärrystä tukevaa tietoa turvallisuusorganisaatiossa yleensä tuottaa tiedustelutoiminto, joka näin muodostaa myös keskeisen valmiuden osatekijän. Sekä ymmärrykseksi jalostettua että raakatietoa saadaan myös toisista organisaatioista kotimaasta ja kansainvälisesti. Organisaation ulkosuhteiden hoitaminen on tiedustelu- ja tilannekuvatyötä, mutta ei pelkästään. Suhdeverkoston avulla esimerkiksi luodaan edellytyksiä operatiiviselle yhteistoiminnalle ja turvataan resursseja. Ulkosuhteet siten ovat valmiuden osatekijä.

 

Tilannekuva ja -ymmärrys ovat valmiuden lähtökohta, mutta toimintaympäristön herätteisiin voidaan vaikuttaa vain riittävän, osaavan ja motivoitunen henkilöstön toimesta. Kaikki edellä mainituista henkilöstöön liittyvistä laatusanoista ovat valmiuden osatekijöitä itsessään, ja edellyttävät valmiutta tukevaa koulutusjärjestelmää, henkilöstösuunnittelua ja -johtamista. Nämäkään eivät yksin riitä organisaation valmiuteen. Tarvitaan materiaalia ja huoltoa; kunnossapitoa ja kehittämistä. Silti asianmukaisesti varusteltu ja huollettu, riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö yhdessäkin ovat toimintaympäristöön vaikuttamiseen tehottomat ilman toimintaperiaatteita ja -suunnitelmia. Ohjeet, oppaat, toimenpidekortit, käskyt, käppyrät ja vastaavat ovat keskeinen valmiuden osatekijä.

 

Vieläkään ei silti valmiuden yhtälöstä saada nollaa suurempaa tulosta. Tarvitaan rahaa. Mikään ei ilman sitä liiku, eikä valmiutta muodostu. Rahoitusta tulee voida skaalata tilanteen edellyttämällä tavalla, muutoin muodostuu valmiudelle merkittävä rajoite. Vaikka kaikki muu olisi kunnossa ja rahakin virtaisi, ei viranomainen voi mitään tehdä ilman laissa säädettyä toimivaltaa. Toimintaa tukeva lainsäädäntö ja operaatikkoja sen tulkinnassa avustavat oikeudelliset palvelut, sekä tehokas lainvalmistelu ovat osa valmiutta. Lisäksi organisaation sisäisen sääntelyn tulee olla kevyttä ja mahdollistaa laissa säädetyn toimivallan käyttö täysimääräisesti. Sekin on valmiutta. Valmius on myös organisaation eteenpäin nojaavaa asennetta ja valmiuden kulttuuria. Katsokaamme ympärillemme toisiin organisaatioihin ja nopeasti on tunnistettavissa valmiutta vaalivat organisaatiokulttuurit muista.

 

On siis tilannekuvaa, tietoa, ymmärrystä, ulkosuhteita, henkilöstöä, osaamista, motivaatiota, varusteita, välineitä, huoltoa, toimintaperiaatteet, suunnitelmat, rahaa, toimivaltaa, asennetta ja toiminnan kulttuuria; joko nyt valmiutta muodostuu. Ei vielä, vaan tarvitaan rohkeaa päätöksentekoa ja operatiivista johtamista. Johdon ja operaatikkojen saumatonta yhteispeliä. Ja silloin tapahtuu. Ketju alkaa vetää ja valmiusorganisaatio nytkähtää toimintaan. Näin myös viime joulupäivänä. Ketju veti, eikä paineessakaan heikkoja lenkkejä löytynyt. Homma hoitui, koska jokainen lenkki oli kunnossa ja rasvattu. Toisin kuin joskus luullaan, ei valmius ole operaatikoiden omaisuutta, vaan organisaation kokonaisvaltainen olotila.

 

Ilja Iljin