Lex paciferat – Santarmistoyhteistyön mahdollisuuksia, osa 2

 Artikkeli julkaistaan Rajamme vartijoiden numerossa 4/2025

 




Rajamme Vartijoiden numerossa 4/2024 kirjoitin orastavan santarmistoyhteistyömme mahdollisuuksista monenvälisten organisaatioiden, nimittäin Euroopan santarmistojoukon (EUROGENDFOR, EGF) ja Naton Vakauttavan poliisitoiminnan osaamiskeskuksen (Stability Policing CoE) viitekehyksessä. Tässä artikkelissa käännän näkökulman kahdenvälisen yhteistyön mahdollisuuksiin, jossa tarkoituksessa tarkastelen Euroopan muiden santarmistoviranomaisten tehtäväkenttiä verrattuna omaamme. Samankaltaisista tehtävistä kumpuavat organisaatioiden jaetut osaamisen alat, samansuuntaiset ajatukset ja yhtäläiset työkalut. Näistä yhteistyön itu ja pontimet. Ilman yhteistä ei ole tehokasta yhteistyötä.

 

Euroopan santarmistojoukkoon kuuluu seitsemän täysjäsentä (Ranska, Italia, Alankomaat, Puola, Espanja, Portugali ja Romania) sekä yksi kumppanijäsen (Liettua) ja yksi tarkkailijajäsen (Turkki). Seuraa tiivis katsaus kahteen ensin mainittuun ryhmään, asianomaisten virkakuntien lakisääteisiä tehtäväkenttiä painottaen. Tarkkailijajäsenen sisällyttäminen artikkelille sallitun merkkimäärän puitteissa ei ollut mahdollista; jää myöhempään tarkasteluun. Kiireinen lukija voi hypätä artikkelin loppuun, jossa johtopäätökset ja karkea vertailutaulukko muutamien keskeisten tehtävien osalta. Vähemmän kiireiselle ja santarmistoteeman laajemmista historian kaarista kiinnostuneelle suosittelen silmäystä taannoiseen artikkeliini Sotilasaikakauslehden numerossa 4/2023 – löytyy duckduckgoaamalla.

 

Kansallinen santarmisto (Gendarmerie nationale, GN) vastaa Ranskassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (YJT) ylläpitämisestä maaseudulla ja enintään 20 000 asukkaan kaupungeissa. Vastuualue kattaa noin 95 % Ranskan maapinta-alasta ja 50 % väestöstä. Rannikolla, aluemerellä ja talousvyöhykkeellä vastuussa on santarmiston merellinen hallintoyksikkö (Gendarmerie maritime), joka toimii Ranskan rannikkovartiostona. Santarmistolle kuuluu lisäksi laaja joukko erityistehtäviä, kuten turvallisuusvalvonta asevoimien ja muissa valtionhallinnon kohteissa, ydinenergialaitoksissa, sotilastarvikkeiden tuotantolaitoksissa ja niiden varastoissa, lentokentillä ja lentokoneissa, rautateillä, vesiväylillä, merentakaisilla alueilla. Sillä on myös seremoniallisia tehtäviä valtiollisissa tilaisuuksissa. Santarmiston kokoonpanoon kuuluu suurehko, noin tuhannen operaattorin erikoisjoukko (Groupe d'intervention de la Gendarmerie nationale, GIGN), joka hoitaa vastaterrorismi- ja panttivankitehtäviä, torjuu operatiivisesti järjestäytynyttä rikollisuutta sekä tuottaa henkilösuojauspalveluita valtionjohdolle. Vielä lisäksi on santarmisto Ranskan asevoimien viides puolustushaara ja samalla sotilaspoliisi, vaikkakin sen toiminnallinen ohjausvastuu on vuodesta 2009 alkaen ollut sisäministeriöllä puolustusministeriön sijaan. Santarmiston henkilöstövahvuus on noin 100 000 virkamiestä, joita tarvittaessa tuetaan 30 000 santarmireserviläisen voimin.

 

Karabiinerijoukot (Arma dei Carabinieri, CC) Italiassa tavoittaa numerosta 112 samaan tapaan kuin valtion siviilipoliisinkin (Polizia di Stato). Edellä mainittujen viranomaisten toimivalta on monin osin päällekkäinen. Molemmat toimivat koko Italian alueella ja vastaavat yhdessä yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Karabiinereiden erityisvastuualueet liittyvät ympäristö-, terveys- ja työturvallisuuteen sekä Italian rikkaan kulttuuriperinnön turvaamiseen. Lisäksi sen toimenkuvaan kuuluu santarmistomaisempia tehtäviä, kuten lähetystöjen, konsulaattien ja sotilaskohteiden turvaamista ja näyttävien valtiollisten seremonioiden toimittamista. Vuoteen 2000 saakka Karabiinerijoukot olivat osa Italian asevoimia ja sittemmin itsenäinen viranomainen, mutta kuitenkin edelleen sisäiseltä järjestykseltään sotilaallinen ja asemaltaan puolustushaara. Karabiinerijoukot kuuluvat puolustusministeriön hallinnonalalle, mutta saavat ohjausta myös sisä- ja oikeusministeriöiltä tehtäväalasta riippuen. Karabiinerit tuottavat asevoimien sotilaspoliisipalvelut. Kokoonpanoon kuuluu erikoisjoukko (Gruppo di intervento speciale, GIS), joka toimialalle ominaisesti hoitaa vastaterrorismi- ja henkilösuojaustehtäviä sekä muita erityissuorituskykyjä vaativia poliisitehtäviä. Karabiinereitä on kaikkiaan noin 110 000.

 

Kuninkaallinen marsalkkakunta (Koninklijke Marechaussee, KMar) on Alankomaiden asevoimien neljäs puolustushaara, kiinteä osa asevoimia, ja siten puolustusministeriön ohjausvastuulla. Edellä esiteltyjen tapaan se toimii myös sotilaspoliisina. Kannaltamme oleellisesti se on myös rajaturvallisuuden vastuuviranomainen Alankomaissa. Se torjuu laitonta maahantuloa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta, valvoo valtakunnan rajoilla ja hoitaa rajatarkastukset lentoliikenteessä. Vastuu turvallisuudesta lentokentillä kuuluu sille, kuten myös joukkojenhallintatehtävät koko valtakunnan alueella. Lisäksi marsalkkakunta turvaa kuningasperhettä, palatseja ja muita valtiollisia kiinteistöjä sekä tuottaa henkilösuojauspalvelut valtionjohdolle. Santarmistoviranomaiselle tyypillisesti myöskään marsalkkakunta ei ole vapaa seremoniallisista tehtävistä. Erikoisjoukko (Brigade Speciale Beveiligingsopdrachten, BSB) torjuu järjestäytynyttä rikollisuutta, hoitaa vastaterrorismitehtäviä ja muita erityissuorituskykyjä vaativia tehtäviä. Marsalkkakunnan vahvuus on noin 8000 virkamiestä.

 

Sotilassantarmisto (Żandarmeria Wojskowa, ZW) on osa Puolan asevoimia, mutta edellisistä poiketen ei puolustushaarana, vaan erillisosastona. Se toimii ensisijaisesti sotilaspoliisina, valvoen kuria, järjestystä ja turvallisuutta asevoimissa, mutta omaa lisäksi rajoitetun toimivallan siviiliyhteiskuntaan kohdistuvaan lainvalvontaan. Sotilassantarmiston toimivalta on tällä vuosikymmenellä kasvanut ja se näyttäisikin olevan kehittymässä ”täysiveriseksi” santarmistoksi edellä esiteltyjen rinnalle. Euroopan santarmistojoukon täysjäseneksi siitä toki jo on nykyiselläänkin. Toimivallan piiriin tällä hetkellä kuuluu esimerkiksi tieliikenteen valvontaa erityisesti maanteillä raskaaseen liikenteeseen kohdistuen, mutta rajoitetummin myös taajamissa. Lisäksi Sotilassantarmisto tukee poliisia etsintätehtävissä sekä tuottaa pelastuspalveluita poikkeuksellisissa luonnonolosuhteissa ja hoitaa YJT-tehtäviä yleisötapahtumissa. Monista muista santarmistoista poiketen, se ei kuitenkaan osallistu varsinaisiin joukkojenhallintatehtäviin tai tuota henkilösuojauspalveluita. Henkilöstöä Sotilassantarmistolla on kolmisen tuhatta.

 

Kansalaiskaartin (Guardia Civil, GC) tehtäväkenttä Espanjassa on hyvin laaja. Ensisijaisesti se on harvaan asuttujen alueiden lainvalvontaviranomainen, jonka toimivalta on rajattu, kuten Ranskassakin, enintään 20 000 asukkaan kaupunkeihin ja taajamien ulkopuolelle. Nuo alueet Espanjassa kattavat 86 % maapinta-alasta ja merialueet. Tuon yleistoimivallan lisäksi kaartilla on runsaasti erityistehtäviä. Se vastaa esimerkiksi rajaturvallisuudesta merellä, satamissa ja maarajoilla, lentokenttäturvallisuudesta, kuningashuoneen turvallisuudesta, ulkomaanlähetystöjen turvallisuudesta, maantieliikenteen valvonnasta, huumepoliisitoiminnasta, salakuljetuksen torjunnasta, sotilaspoliisipalveluista asevoimien ulkomaanoperaatioissa, vankiloiden turvallisuudesta, ampuma-aseiden ja räjähteiden valvonnasta ja luvituksesta, räjähteiden raivaamisesta, metsästyksenvalvonnasta, terrorismintorjunnasta, vastatiedustelutoiminnasta osaltaan, kyber- ja internetrikollisuuden torjunnasta, vuoristopelastuksesta, ympäristörikollisuuden torjunnasta, monista rannikkovartiostotoiminnoista… Huoh. Lisäksi Kansalaiskaartin erikoisjoukko (Unidad Especial de Intervención, UEI) hoitaa korkean riskin vastaterrorismiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja panttivankeihin liittyviä tehtäviä. Sivilisteihin viittaavasta nimestään huolimatta kaarti on sisäiseltä järjestykseltään sotilaallinen. Ohjausvastuu on ensisijaisesti sisäministeriöllä, mutta sota-aikana ja sotilaallisiin tehtäviin liittyen puolustusministeriöllä. Laajasta tehtäväkentästään johtuen saa kaarti yksittäisissä asioissa ohjausta myös oikeus-, valtiovarain- ja ympäristöministeriöltä. Kansalaiskaartin tehtävissä palvelee noin 80 000 virkamiestä.

 

Kansallinen tasavaltalaiskaarti (Guarda Nacional Republicana, GNR) Portugalissa on niin ikään ”syrjäseutujen poliisi”. Sen vastuualue kattaa 54% väestöstä, 94 % maapinta-alasta ja merialueet. Santarmistoviranomaiselle tyypillisesti sille kuuluu lisäksi vastuu rajaturvallisuudesta merirajoilla ja satamissa, muita rannikkovartiostotoimintoja, ympäristönsuojelutehtäviä, tullivalvontatehtäviä, maantieliikenteen valvonta, joukkojenhallintatehtäviä, räjähteiden raivaaminen, etsintä- ja pelastustehtäviä, valtionjohdon ja kriittisten kohteiden turvaamistehtäviä sekä seremoniallisia tehtäviä. Vaativimmat operaatiot hoitaa kaartin erikoisjoukko (Grupo de Intervenção de Operações Especiais, GIOE). Ohjausvastuu on pääasiassa sisäministeriöllä, mutta sotilaallisiin asioihin liittyen puolustusministeriöllä. Sotatilanteessa kaarti on suunniteltu liitettäväksi asevoimien yleisesikunnan alaisuuteen. Väkeä on virassa noin 23 000.

 

Romanian santarmiston (Jandarmeria Română, JR) tehtäväkentän ytimeen kuluu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen suurissa yleisötapahtumissa ja muissa korkean riskin tapahtumissa sekä vuoristoisilla alueilla ja Mustanmeren rannikolla. Lisäksi tarvittaessa joukkojenhallinta- ja vastaterrorismitehtävät. Santarmisto etsii vanki- ja sotilaskarkureita, muita etsintäkuulutettuja ja oikeutta pakenevia henkilöitä. Se vastaa valtionhallinnon ja eräiden muiden kriittisten kohteiden, kuten ydinvoimaloiden ja valtiollisten museoiden, turvallisuudesta. Erikoisjoukko (Brigada Specială de Intervenție a Jandarmeriei, BSIJ) hoitaa vastaterrorismi- ja panttivankitehtäviä sekä vaativat joukkojenhallintatehtävät. Santarmiston sisäinen järjestys on sotilaallinen ja ohjausvastuu sisäministeriöllä. Santarmeja Romaniassa on noin 55 000.

 

Liettuan Julkinen turvallisuuspalvelu (Viešojo Saugumo Tarnyba, VST) vastaa vaativista yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon liittyvistä tehtävistä, kuten joukkojenhallinnasta ja mellakantorjunnasta. Se tukee poliisia tavanomaista raskaampaa kalustoa vaativissa tehtävissä. Sillä on myös vankien kuljetukseen ja karkureiden etsintään sekä saatettuihin maastapoistamisiin liittyviä tehtäviä. Palvelu turvaa valtionhallinnon kriittisiä kohteita ja infrastruktuuria. Erikoisjoukon (Operatyvaus reagavimo kontratakos komanda (ORKA) tehtävät ovat samansisältöisiä kuin muidenkin santarmistoviranomaisten vastaavilla. Sotatilanteessa turvallisuuspalvelu liitetään asevoimiin, mutta normaalioloissa ohjausvastuu on sisäministeriöllä. Henkilöstöä turvallisuuspalvelulla on noin 1000.

 

Eurooppalaisten santarmistoviranomaisten toimivalta muutamilla valikoiduilla tehtäväaloilla

 

RV

RT

RITO

METU

SOTMP

YJT

JOUHA

SPOL

Rajavartiolaitos

Y

Y

Y

Y

Y

O

O

-

Gendarmerie Nationale (FR)

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Arma dei Carabinieri (IT)

O

-

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Koninklijke Marechaussee (NL)

Y

Y

Y

-

Y

Y

Y

Y

Żandarmeria Wojskowa (PL)

-

-

Y

-

Y

O

-

Y

Guardia Civil (ES)

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

O

Guarda Nacional Republicana (PR)

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

-

Jandarmeria Română (RO)

-

-

O

-

Y

Y

Y

-

Viešojo Saugumo Tarnyba (LT)

-

-

O

-

Y

Y

Y

-

Y = ydintehtävä, O = osallistuu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarkastelu osoittaa, että santarmistoviranomaisten toimivallan ja osaamisen keskiössä on sotilaallinen maanpuolustus (SOTMP), johon osallistuminen asevoimien osana tai ohella kuuluu kaikilla ydintehtäviin. Yleisen järjestyksen turvaaminen (YJT), ja erityisesti sen vaativammat muodot (ml. JOUHA), ovat niin ikään santarmistotehtävien ydintä. Niin on rikostorjuntakin, joskin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta toimivalta on rajatumpi kuin siviilipoliisilla. Myös rajaturvallisuuden saralla on paljon jaettua. Merellinen turvallisuus (METU) on taulukossa tulkittu laajasti kattamaan useita rannikkovartiostotoimintoja, erityisesti lainvalvontatehtäviä – ei siis pelkästään meripelastusta ja merellistä ympäristövahinkojen torjuntaa. Merelliset ydintehtävät edellyttävät viranomaiselta joka tapauksessa edistyneitä merellisiä suorituskykyjä, jollaisten operointi jo itsessään tarjoaa pohjaa yhteistyölle esimerkiksi vedenalaisen kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen liittyen. Kaikkien santarmistoviranomaisten sisäinen järjestys on sotilaallinen. Ohjausvastuu on sisä- tai puolustusministeriöllä tai niiden kesken jaettu. Arvopohjassa ja organisaatiokulttuureissa on paljon yhteistä.

 

Kuten edeltä ilmenee, Rajavartiolaitos solahtaa toimivaltansa, suorituskykyjensä, osaamisensa ja muiden ominaisuuksiensa puolesta hyvin osaksi eurooppalaista santarmistoperhettä – ei outona serkkuna, vaan tyypillisenä tapauksena, ellei peräti pian jo mallioppilaana. Meillä on kahdenvälisessä yhteistyössä paitsi korkeatasoisen osaamisemme myötä paljon annettavaa, myös saatavaa. Erityisesti saamapuolella mieleen tulee varautuminen laajamittaiseen välineellistettyyn maahantuloon tai muihin monialaisen vaikuttamisen kolttosiin, joiden torjunnassa Euroopan suurilla santarmistoviranomaisilla on paitsi kalustoa ja osaamista, myös omiamme valtavasti suuremmat voimavarat. Monilla santarmistoilla on kokoonpanossaan liikkuvia yksiköitä, jotka tarvittaessa kutsusta helpostikin heilahtavat rajojen yli veljesviranomaisen avuksi. Kahdenvälinen yhteistyö on luonteeltaan monenvälistä moninverroin ketterämpää ja usein myös syvempää ja vaikuttavampaa. Ei tuollaisista uusista kavereista ainakaan haittaa ole.

 

Kommentit